Haaveilen takaisin aikaan Jolloin sotilaat paloivat kuin terva Ja planeetat katosivat kirkkaalta taivaalta Kuin lapset suuren pedon kitaan Sukellan sakeaan veteen ja vannon uuden valan Sanat isälle, ruumis luonnolle Teot äidille, henki lumelle Tämä keho ei ole enää kenenkään Ulvokaa Maailmaa Joka ei koskaan Kadonnutkaan Sidon tuulen liekaan Patoan veren, jota kuninkaatkin tarvitsevat Kiehuva sota palakoon pohjaan Tämä maailma ei ollutkaan minua varten