Polku jostain tuttu vie eksyneet mukanaan Kaatuneet puut metsän reunaan askeleet johdattavat Tällä vielä kaikuu laulu niiden muinaisten voimien Joiden kyyneleistä heijastuu lopun nähnyt tähdetön yö Varmasti lehdet maassa mätänevät jotain muistavat Ehkä kuulivat kun tuhon airuet tästä ohi ratsastivat Kaukana sodasta ja nälästä Kaukana maailmasta joka syttyi tuleen On tänne jäätävä, meitä on niin vähän Luotettava jumaliin, ehkä hetken vielä selviämme Saamme yösijan viereltä kantojen, lehvistä peiton On turha pelätä virtaavaa vettä Ei täällä taivaalta sada tuhkaa Jos et tunne itseäsi pimeässä Et tiedä mitä kuulet hiljaisuudessa Suusta suuhun kulkevat ikiaikaiset viisaudet Sanat vuosilta ennen syntymäämme Kaiken sen tiesimme vaan emme ymmärtäneet Kun tuhannet silmät meitä tuijottavat Niiden suuntaan kääntyvät päämme Kohdatkaa muinaiset! Muinainen mahti, joka repii luomukset ihmisten Ja syntyy itse uudelleen Kun taivas aukenee ja kastelee maan Juurtuu kiveen puu jokainen Niin kaatuvat seinät linnoitusten Kuin lasi pirstoutuvat vihan muurit Ruostuvat koneet ajan edestämme päättyneen Jäävät pohjaan laivat unohtuneet Ja jälkemme huuhtoutuvat puhtaaseen veteen Hetkessä pyyhkiytyvät vuodet tuhannet Palaavat maahan pyhät kirjoitukset Kohdatkaa muinaiset! Kohdatkaa uusi maailma! [English translation:] A trail dimly familiar takes the lost ones along Fallen trees lead the steps to the forest's edge The song of the ancient forces still echoes here Reflected in their tears: a starless night which has seen the end The rotting leaves on the ground surely remember Perhaps they heard the harbingers of doom riding past Far from war and hunger Far from the world which was set ablaze Here we must remain, we are so few To trust the gods, perhaps for another moment we'll survive Beneath the stubs we'll make our beds, with foliage as our blankets No need to fear the flowing water No ash pouring down from the sky here If unfamiliar with yourself in the darkness You will not know what you hear in the silence From mouth to mouth the ancient wisdom's travel Words dating from years before our birth We knew it all, yet lacked understanding As we are gazed at by a thousand eyes Towards them our heads turn Meet the Ancient Ones! The Ancient Power which tears down the creations of man And is itself reborn As heaven opens and drenches the land Every tree is rooted in stone Thus the walls of the fortress fall The walls of hatred splintered like glass Rusting machines from a time gone by Ships remain at the bottom, forgotten And all our traces washed in clean water Thousands of years wiped away in a flash Holy writings return to the ground Meet the Ancient Ones! Meet the New World!