---

Älä mene meren mukaan

Se iskee ja iskee pään kallioon,

Mene sinne missä maa taipuu

Askelien mukaan

Jätä itsen kesätuulen lämpimään, pehmeään uneen

Niin kuin kotka liidä kauas taivaalle, sineen.

Ja nouse!

Sarastavaan taivaanrantaan, kevät aamuun tai syksyn värien niityn,

Liidä läpi usvan, raikkauden.

Ennen kuolon valtakunnan, tuskan,

Elämän petoksen ja kauhun hämärtyvän ehtoon taivaanrannan

Loputtoman silmänräpäyksen

Vailla toivoa lohdusta

Pelossa paljastumisen ilman armoa päivään viimeiseen.

Kalkkikiviportaikossa,

Mantelipuun lehvikossa

Katson rannan tummentuvan

Melkein kuiskaten.

Joka yö mainingit kohisevat rantaan ja

Niiden alla virta kiskoo minut alle veden vieden ulapalle

Mutta nousen