Olen kuollut, kirkastunut
yli ihmisrajan astunut
on minä haudassa pimeäni
kuljen vailla nimeäni
Viisikantani kääntynyt
sisäänpäin pyörähtänyt
luomattoman syvä ääni
asuttaa nyt sisimpääni
On Vuori koristeltu luolin
poissa maailma jolle kuolin
tanssin tahtiin jumaltaikain
kuullen laulun ikiaikain
Olen harhamuodosta liuennut
alkuveteen hukkunut
uudesti on syntynyt
Ihminen, Mestariinsa ylentynyt
Miekkani on Hiljaisuus
hereillä oleva Tietoisuus
käärmeen pää on katkennut
paradoksi ratkennut