Olen nähnyt silmissäni hitaan kuoleman Ihmisten vieressäni hiljaa kituvan Koitan takertua oksaan vahvaan Hypätä laivasta joukosta rahvaan Nostan itseni kuivalle maalle En sääliä kaipaa, rahaa tai mainetta Oman tieni kulkea tahdon vapaana ilman painetta Kauas pois työntää mieleni harmaan ja mustan Arkkuun sulkea menneen ja tuskan Maailmaan eksyin itseäni etsimään Kun kuuseen kurkotin, päädyin sen juurelle Ajatukseni kaikuu pään sisällä ulos haluten Antaen lisää unettomia öitä Jäiset silmät, pelokas mieli Rikkinänen sydän, turtunut kieli Olen hauras, viittä vaille vainaa Kaikki valheet sisintäni painaa Polttaisinko itseni luita myöten Antaisinko tuulen viedä tuhkani mereen Valelisiko vesi kasvoni uurteet Sammuttaisiko se paloni