---

Kylmän pohjan tuulen tunnen.

Viima hengen kahlitsee.

Ajatukset tyhjyyteen vie, tämä pimeä tie.

Kutsun kuulen pimeydestä. Vaatii matkaa jatkamaan.

Veren maku suussa halki tämän routaisen maan.

On pimeys niellyt kaiken valon. Harhaluulot herättää.

Ei anna lepoa, ei armoa, ei tuskaan helpotusta.

Revontulet taivahalla.

Tanssii pimeyden alla.

Punareuna yllä metsän.

Jättää jäljet käärmeen lailla.

Lumipeite soitten päällä.

Heijastaen käärmeen jäljen.

Palaa loppuun virvatuli.

Kytee alla nietosten.

Talven pimeys, synkin aika, mielen horrokseen saa.

Kylmä jäätää, lämmön häätää, routaan pellot vie.

Yksinäinen sielu alla, pohjantaivaan katon alla.

Elämäänsä koittaa kestää, kuoloansa estää.

Kaukaa kuuluu suden huuto, tuskan huuto pedon julman.

Nälkä ajaa saalistamaan, pienempiään tappamaan.

Yksinäinen sielu alla, pohjantaivaan katon alla.

Elämäänsä koittaa kestää, kuoloansa estää.

Katson taivaan tähtivyötä

Pysäyttää se ajankulun

Kunnes ajatonta seuraa loppumaton yö.

Talven muuttaa ikuiseksi.

Jäätää vedet, pysäyttää veret.

Kaiken elävän se tappaa.

Hengen meistä hakkaa.



Revontulet taivahalla.

Tanssii pimeyden alla.

Punareuna yllä metsän.

Jättää jäljet käärmeen lailla.

Lumipeite soitten päällä.

Heijastaen käärmeen jäljen.

Palaa loppuun virvatuli.

Kytee alla nietosten.

Jäljet jäätyy ikiroutaan.

Viestin jättää tulevalle.

Tänne viel’ jos joku eksyy.

Kokee saman kohtalon.